Tenät tekosyylle

Eikös vain, että liikkumiseen liittyy aika monia kompastuskiviä, esteitä? Tekosyyt ovat minusta yksi sellainen. Ärsyttävä kompastuskivi. Käsi ylös, jos löydät itsesi joskus kertomasta mitä makeimpia tekosyitä sille, ettei tarttisi, kannattaisi tai kerta kaikkiaan pysty lähtemään liikkumaan? Oma vastaukseni on...

Ei hätää, jos käsi on pystyssä ja tunnustit asian. Sehän vain kertoo, että olet ihminen. Itseasiassa vielä parempaa, se kertoo, että olet ihminen, joka tietää yhden heikkoutensa. Ja kun tietää heikkoutensa (edes sen yhden kompastuskiven), niille voi aina tehdä jotain.

Jos kätesi puolestaan on alhaalla äskeisen kysymyksen jälkeen, on kaksi vaihtoehtoa. Voit JOKO onnitella itseäsi - olet mahtavan vahvan ja järkkymättömän luonteen omaava liikunnan ikiliikkuja, anna palaa entiseen malliin TAI sinun täytyy olla pikkuisen huolissasi. Voi nimittäin olla, että aivosi ovat kuunnelleet tekosyitä jo niin kauan, että ne luulevat niiden olevan oikeita syitä. Eivätkä tekosyyt ole koskaan oikeita syitä.

Omat yleisimmät tekosyyt jättää liikunta väliin ovat jotain tämän tyylistä: "mulla ei ole tänään aikaa liikkua, menen huomenna", "tuolla sataakin, nyt ei kyllä huvita olleenkaan", "tämä menee nyt niin vaikeaksi et jätän väliin". Kun saan itseni kiinni tästä ajattelutavasta, muutan sitä tietoisesti. Tajuan, että kyseessä ei ole oikea syy liikkumattomuuteen, vaan ajatuksellinen tai tunteeseen liittyvä este. Niille voi aina tehdä jotain. Oikealle syylle (kipeänä olo, lasten hoitovastuu tms) ei, mutta näille kyllä.

Ai, miksi kannattaisi taistella tekosyitä vastaan? Siksi, että jokaisen tekosyyn kumoamisen ja sen jälkeisen liikkumisen jälkeen on NIIN HYVÄ OLLA. Liikunta jo itsessään tuo keholle hyvän olon, mutta itsensä henkinen voitto tuo vielä oman buustinsa siihen. Saati sitten, jos menossa on joku projekti tai tavoittelee jotain isompaa, jota varten pitäisi vääntää itsensä liikkeelle. Silloin erityisesti taistelu pystyyn! Sinun kannattaa taistella sinun itsesi vuoksi. Onko sen parempaa syytä olemassakaan?

Voitto on voitto, vaikka se tapahtuisi edes silloin tällöin. Itsekin kaatuilen edelleen satunnaisesti tekosyy -nimiseen kompastuskiveen. Silti ajattelen, että ne yksittäisetkin voitot ovat tärkeitä. Ne ovat tärkeitä sillä hetkellä, sille treenille. Jokainen voitto helpottaa seuraavaa taistelua ja kerryttää hyvinvoinnin kokonaispottia.

Toivottavasti kahdeksas oivallus luikertelee mieleesi ja alkaa tästä eteenpäin kartuttamaan sinunkin hyvinvointipottiasi:

Kuulostele tarkkaan ajatuksisi ja tunteitasi, jos löydät edestäsi esteen liikkumiselle. Erottele oikeat syyt ja tekosyyt toisistaan ja tee tenät jälkimmäiselle.